Meillä kaikilla on erilaisia tunteita, jotka vaikuttavat meissä joka päivä. Me opimme jo lapsina ilmaisemaan tunteitamme ja tuomme ne esille eritavoin. Tunne ilmaisumme riippuvat paljon siitä millaista tukea tai mallia olemme lapsuudessamme saaneet. Tunteet vaikuttavat meihin kaikkiin eri tavoin ja tunnemme ne eri tavoin. Osa ovat suurempia ja osa pienempiä. Lähes kaikkien elämässä kuitenkin ihastumisen, rakkauden ja seksuaalinen vetovoima on suurimpia positiiviseksi luokiteltuja tunteita. Ihmisen tunteiden säätelyyn suuresti vaikuttaa ikä, elämäntilanne ja opitut taidot. Aikuisella neurotyypillisellä ja vammattomalla on tunteiden kanssa välillä haastavaa, saati kun siihen lisätään ihmissuhteet ja ihminen tai useampi, joilla on omat tunteet ja kokemuksensa.
Tunteet ovat ihmisen elämässä läsnä kaikessa. Niitä ohjaavat ihmisen hermostot ja niistä välittyvät viestit. Tunteet voivat ovat fyysisiä, biologisia tai psyykkisiä reaktioita. Ne myös ilmenevät fyysisinä tai psyykkisinä meidän kehossamme. Reaktiot toisten käytökseen, eleisiin, puheeseen kertovat tunteistamme ja toistemme tunteista. Tunteet ovat lyhytkestoisia reaktioita ja mielialasta puhutaan pitkäkestoisena reaktiona. Tunne reaktiot voivat tuntua fyysisesti lämpönä tai kylmyytenä kehon eri osissa. Tunne tai mieliala voivat nostaa ihmisen sykettä, hikoiluttaa tai punastuttaa. Suru ja häpeä tuntuvat usein alaruumissa kylmyytenä ja ihastuminen ja rakastuminen usein kuvataan yläruumissa olevana. (Seppänen 2022. 15–25.)
Työssäni kehitysvammaisten ja syvästi autististen ihmisten kanssa voimakkaat tunteet ovat pinnalla, joka päivä. Päivittäin he tuntevat erilaisia tunteita ja ilmaisevat itseään arjessaan. Tunne ilmaisut ovat usein vahvoja. Tunteet välittyvät eleistä, käytöksestä ja kielellisesti. Puhe ei kuitenkaan ole kaikille mahdollinen ilmaisun väline, jolloin turvaudutaan ääntelyyn.
Tunne skaala näkyy työssäni laajana. Tunteiden sanottaminen asiakkaan kanssa on arkipäiväistä työtäni. Elämme asiakkaidemme arjessa mukana ja tehtävänämme on auttaa heitä saamaan äänensä kuuluviin ja tulemaan ymmärretyksi ja auttaa heitä ymmärtämään itseään ja toisia ihmisiä. Olemme läsnä surussa, ikävän tunteiden yllättäessä, suurissa ja pienissä onnistumisissa, ilossa ja ihastumisen ja rakastumisen tunteiden pyörteissä. Tunteiden ilmaisu ja ymmärtäminen on välillä heille haastavaa ja toisen ihmisen käytöksen ja eleiden tulkinta tuottaa pulmaa. Ohjaajan kanssa käydään läpi sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen taitoja ja tunnetaitoja keskustelemalla tarvittaessa käyttäen kuvia, kuvakansiota tai kommunikaatio sovelluksia apuna.
Kehitysvammaiset elävät usein sosiaalisesti kuormittavaa elämää, koska asuvat usein ryhmäkodeissa, jossa asuu paljon muitakin. He usein joutuvat kokemaan erilaisia tunteita ympäristöstään ja kanssa eläjistään johtuen. Esimerkiksi pelkoa toisen haastavan käytöksen takia. Työntekijöidenkin vaihtuvuus ja erilaiset toimintatavat ja ohjeistuksetkin kuormittavat. Yhteisössä elämisessä on myös hyvät puolensa, kuten turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunteen lisääntyminen. Kehitysvammaisten tunnereaktiot ovat usein haastavampia kuin muiden, koska tunnereaktiot syntyvät keskushermostossa ja kehitysvammaisten keskushermosto on usein eri taajuudella kuin vammattomien ihmisten. (Grönstrand 2018.)
Kehitysvammaisilla ja syvästi autistisilla voi olla vaikeuksia tulkita ympäristön tai toisten ihmisten välittämiä viestejä. He tarvitsevatkin paljon tukea näiden tulkitsemiseen. Sosiaalialan ja etenkin vammaistyössä vaaditaan kykyä tulkita asiakkaan tunteita ja tarpeita. Tärkeää on myös vahvistaa asiakkaan ilmaisua ja auttaa ymmärtämään omia tunnetilojaan ja viestiä asiakkaan tulleen ymmärretyksi ja hyväksytyksi omana itsenään tunnetiloineen. Apuna voidaan käyttää kuvia, erilaisia luovia ja toiminnallisia menetelmiä. Työntekijän vastuulla on osallistaa ja muokata ympäristöä niin, että asiakas elää oman näköistään elämää ja hänen käsityksensä itsestään ympäristöstään vahvistuu ja vuorovaikutuksen keinot tulevat tutuiksi. (Seppänen 2022. 214–216.)
Tunnetilojen hyväksyminen on äärimmäisen tärkeää meille kaikille. Erityisiä tarpeita omaavan ihmisen tunteiden ja itsensä tuntemisen vahvistaminen on yhtä tärkeää kuin muidenkin. Kaikilla on myös oikeus rakastumiseen ja seksuaalisiin tunteisiin, joita meille kaikille elämämme aikana syntyy.
Seksuaalisuuden tunteet ja rakastuminen on osa kaikkien elämää ja erityisen tärkeää on, että erityisiä tarpeitakin omaavat ihmiset tuntisivat itsensä ja kehonsa reaktiot. Seksuaaliset tunteet tuovat hyvinvointia ja energiaa elämään. Näiden tunteiden käsittelyyn tarvitaan rinnalle muitakin taitoja kuten luottamusta muihin ihmisiin, kyky rakastaa itseään ja toista, itseluottamusta ja arvostusta. (Lampinen 2007. 156–157.)
Jokaisella on oikeus rakastaa ja tulla rakastetuksi ❤
Loru rakkaudesta! https://papunet.net/kuva/lorut/tunnelorut/rakkaus
Lähteet:
Grönstrand, E. 2018 Tunteita on, ja niitä saa näyttää. Ketju- lehti. (Viitattu 8.5.2023). https://ketju-lehti.fi/numerot/2018-nro-4/tunteita-on-ja-niita-saa-nayttaa/
Lampinen, R. 2007. Omat polut! kehitysvammaisesta lapsesta täysivaltaiseksi aikuiseksi. Helsinki: Edita Prima Oy.
Seppänen, M. 2022. Tunnetaidot voimavarana, opas sosiaali- ja terveysalalle. 2.painos. Helsinki: PS-kustannus.
Papunet.fi Loru: Katja Söderberg
Oikeus rakkauteen <3 
Jätä kommentti